Valinnan vaikeus vai helppous

Sinun presidenttisi?

Kahdentoista Tarja –vuoden jälkeen on ollut jälleen aika valita uusi Suomen tasavallan presidentti. Mielestäni Tarja Halonen on ollut Suomen kansaa lähellä oleva presidentti, kokoaan suurempi. Hänen saappaitansa ei kovin helpolla täytetä. Haastavan tehtävän edessä ovat olleet siis sekä ehdokkaat että äänestäjät. Kuka ehdokas valita ja millä perusteella? Nopea gallup Facebookissa ehdokkaan valinnan perusteista nosti kiihkeitäkin tunteita. Suurin osa oli henkilövaalin kannalla, osa taas oli sitä mieltä, että puoluetaustaa ei voi karistaa kerran sen valittuaan. Arvot seuraavat tulevaa presidenttiä, olivat ne sitten omia tai puolueen, arjessa sekä juhlassa.

Presidentin valta-oikeudet ovat kaventuneet vuosien varrella. Pikakysely lähipiirissä osoitti, että presidentin tehtäväksi tiedetään parhaiten itsenäisyyspäivän juhlien järjestäminen sekä edustaminen ulkomailla. Mitä se presidentti muuta tekeekään? Presidentin tehtävät ja toimivalta ovat määritelty perustuslaissa. Suomen tasavallan presidentti käyttää hallitusvaltaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, voi määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit, nimittää tehtäviinsä ja vapauttaa tehtävistään valtioneuvoston jäsenet, johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait, voi antaa asetuksia, nimittää tasavallan korkeita virkamiehiä, on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö sekä voi armahtaa rangaistuksesta tai seuraamuksesta. Muita tehtäviä ovat arvonimien ja kunniamerkkien myöntäminen ja Ahvenanmaan maaherran nimittäminen. Tasavallan presidentin valtuuksista poikkeusoloissa säädetään valmiuslaissa ja puolustustilalaissa. Paljon tehtäviä, mutta niitä ei kuitenkaan tarvitse hoitaa yksin, lähes kaikessa on mukana valtioneuvosto sekä eduskunta.

Kahdeksan ehdokasta, joista kuusi oli miestä, joista kolme Paavoa ja kaksi naista. Mielenkiintoinen sekä mukiinmenevä paletti, jossa kaikki elämänväritkin ovat edustettuina. Ehdokkaiden kampanjasivuilla oli paljon korkealentoisia ajatuksia, visioita ja toiveita hyvän maan isänä tai äitinä olemisesta. Yhteistä kaikille ehdokkaille karkeasti sanottuna oli kuitenkin isänmaa, jota jokainen ehdokas lähtisi rakentamaan hyvinvoinnin, tulevaisuusajattelun, kestävän kehityksen, EU -uudistusten sekä kansainvälisyyden teesien kautta, unohtamatta vapautta ja tasa-arvoa. Toivottavasti nämä hienot isänmaan rakennuspalikat pysyvät käsissä vielä valituksi tulemisen jälkeenkin, eivätkä murene ikeen, maineen ja kunnian alla. Toivottavasti tuleva presidentti uskaltaa olla askeleen edellä ja vastata myös ei niin mediakultaisiin –aiheisiin.

Millainen sitten on minun presidenttini? Vaikea vastata niin, etteivätkö omat arvot, ilon ja surun kokemukset sekä tulevaisuuden toiveet vaikuttaisi. Ensisijaisesti kuitenkin toivoisin, että minun presidenttini muistaisi heitä, jotka rakensivat Suomen ja meitä, jotka ovat Suomella töissä ja muistaisi myöskin heitä, jotka tulevaisuudessa rakentavat Suomea ja heitä, joista meidän täytyy pitää huolta ikään, sukupuoleen, terveydentilaan tai taustaan katsomatta.

Presidentinlinnan valtiosalissa olevassa Lex-patsaassa on ylväästi kuvattu Suomi-neito, jonka turvana ovat Suomen leijona, miekka ja perustuslain kilpi. Tämän ajankuvan säikäyttämänä toivon, että tuleva presidentti osaltaan pitää huolen siitä, että Leijona-pullot eivät peitä Suomi-neitoa, puukot pysyvät tupeissaan ja kansalaisten kilvet ovat kunnossa.

Pöö! Älä kuitenkaan säikähdä, kyllä tuleva presidentti tehtävänsä hoitaa, on hän sitten kuka tahansa. Hän hoitaa tehtävänsä omien sekä puolueensa arvojen, siis myös Sinun ja minun valitsemien arvojen perusteella ja avulla. Näin ajatellen, ihan hyvin hoitaakin.

Home is where our story begins

 
On kuin olisin tullut kotiin. Uusi kunta tuntuu enemmän kodilta kuin pitkään aikaan, vaikka on jälleen vain väliaikainen etappi talon valmistumisen ajan. Olen muuttanut 16 kertaa, osa muutoista on tietenkin tapahtunut saman kaupungin sisällä useampaan kertaan. Siltikin voisi sanoa, että olen pakkaamisen ja muuttamisen puoliammattilainen. Seikkailuni olen aloittanut Pohjois-Satakunnasta ja päätynyt Uudenmaan, Pohjanmaan, Hämeen ja uudestaan Pohjois-Satakunnan kautta uudestaan Hämeeseen. Nyt tuntuu, että täällä voin taas hengittää ja olla keskellä kaikkea merkityksellistä sekä maantieteellisesti että henkisesti.

Timantteja uudesta kunnasta.

Ehkä osittain tuntuu kuin olisin tullut kotiin myös sen vuoksi, että uuden vuoden myötä puhaltavat myös jokavuotiset uudet henkiset tuulet. Olen päättänyt paljon, mutten luvannut yhtään. Olen päättänyt toteuttaa unelmiani ja kasvaa paremmaksi ihmiseksi. Kuulostaa kliseiseltä, silti jos jokainen itse arvottaa sekä toteuttaa paremman ihmisen omien sielunsäveltensä mukaisesti, voi kulunut filosofia viedä eteenpäinkin. Ehkä osuutta on myös herkistävällä joulunajalla, läheisten kipuiluilla tai Tapaninpäivän myrskyllä, joka jälleen näytti ihmisen pienuuden luonnonvoimien edessä. Vai olenko vain tullut vanhaksi? Kuuluuko paremmaksi ihmiseksi kasvamisen toive tähän ikään? Ehkä molempia, uusi vuosi sen näyttää...

Enkelit ja possut sulassa sovussa...

Tapanin voimia

Koti on siellä, missä tarinamme alkaa. Minun tarinani on alkanut jo aikoja sitten, siellä mistä olen saanut juuret ja siivenalut. Koen kuitenkin, että juuri tästä kohdasta alkaa uusi seikkailu, tarina, joka vie lopulta perille sinne, mistä ei enää tarvitse muuttaa minnekään. Kasvaa täytyy kyllä. Edessä on siis vielä yksi muutto omaan kotiin, se missä unelmieni lasiveranta toivottaa asukkaat, vieraat, haaveet sekä haasteetkin lämpimästi tervetulleiksi. Kotiin.

Onnellista uutta vuotta kaikille, myös niille, jotka jo ovat parhaita ihmisiä!

Purjeet ylös, seikkailu alkaa!